Arktisen Aikavaelluksen esittely:
Tämän vaellusreitin Utsjoen tunturimaastoon on tuottanut Ochejoga Utsjoen Ursa ry. Sisällön suunnittelussa ja toteutuksessa ovat avustaneet myös Aikavaellus ry ja Metsähallitus. Hankkeen on rahoittanut Lapin Leader (EU) / ELY keskus. YLE Egeneland tuottama esittely reitistä löytyy tästä linkistä.
Tervetuloa vaeltamaan Utsjoen tunturipoluille ja luonnonhistorian tarinoihin
Aikavaellus vie vaeltajan tunturipoluille, luonnon keskelle – mutta samalle se vie hänet aikajanalle, vaeltamaan läpi aikakausien. Jokainen metri polulla vie vaeltajan miljoona vuotta ajassa eteenpäin, tai taaksepäin.
Aikapisteestä toiseen vaeltaessamme tutustumme Maan menneisiin aikoihin, eliökunnan kehittymiseen, Maan ja Aurinkokunnan syntyyn, ja koko maailmankaikkeuden kehitykseen. Miten maailma onkaan muuttunut aikojen kuluessa, ja miten se yhä muuttuu! Me vaellamme ajassa.
Polku nousee jyrkästi Annagurra vaaralle. Matkalla kuljemme ohi dinusaurusten aikakauden, suuren sukupuutto-ajan, hiilikauden ja selkärankaisten maaeläinten ilmestymisen maapallon lajistoon. Annagurran nuotiopaikan vierellä olemme käyneet historiaa taaksepäin noin 500 miljoonaa vuotta, ja olemme nyt Kambrikauden räjähdyksen kohdalla. Tässä on hyvä pitää tulistelutauko
Reitti jatkuu Johtalanvarrin ja Vuolleseavttet varrin kautta Heargevarrin (Härkävaaran) nuotiopaikalle. Tämän reitin varrelle ohitamme ne ajankohdat missä Lapin tunturit syntyvät, ja kaksi kertaa kohtaamme myös sellaisia aikoja missä koko Maa-planeetta on jään peitossa. Vuolleseavttet varrin rinteellä ohitamme myös ajankohdan missä Aurinkokunta ja Maa-planeetta syntyvät.
Härkävaaran nuotiopaikalta polku jatkuu purolaaksoa pitkin alas Kirkkotuville. Maantien varressa saavumme historian aikajanalla kohtaan missä koko linnunratamme on muodostumassa.
Aikavaellusreitti laskeutuu vaaralta alas maantien varteen kirkkotupien kohdalla
Kirkkotuvilta vaelluspolku jatkuu edelleen aikajanalla taaksepäin, nyt pitkin kosmisen historian aikajanaa. Vaellamme kohti Badjeseavttetvarria. Noin kilometrin päässä Kirkkotuvilta ylitämme puron kahlaamon kohdalla.
Kuljemme edelleen läpi kosmisen kehityksen, aina alkuräjähdyksen hetkelle asti. Aikajanalla tämä vastaa noin kuuden miljardin vuoden pituista aikaa, jonka aikana laajeneva maailmankaikkeus muokkaa ainetta ja tuottaa siitä vähitellen uusia suuria rakenteita – tähtiä, planeettakuntia, galakseja, galaksijoukkoja ja niiden superjoukkoja.
Alkuräjähdykseen, ajan alkuun ja aikavaelluksemme päätepisteeseen pääsemme Nammajävrin nuotiopaikalle ja kodalle saavuttaessa.
https://www.facebook.com/OhcejogaUtsjoenUrsaRy:
ARKTISET AURINKOKIVET
Kaksoislampien Badjeseavttetladdot Nammajärvien puoleisen rannan ylemmän pöytäkiven pinnan muoto on suurin piirtein viisikulmio, jonka terävin kärki osoittaa aika sopivasti pohjoiseen ja samalla kaukana näkyvän Utsjoen Ailigastunturin päälle. Kiven pinnan sivut ovat vasen kulmakylki 125 cm, vasen alakylki 70 cm, alin sivu 140 cm, oikea alakylki 70 cm ja kulman oikea kylki 125 cm. Kiven korkeus ympäröivästä maaperästä on 50 cm. Mitat ovat ”noin” mittoja. Näillä arvoilla kiven maanpäällinen tilavuus on noin 870 dm3 ja massa-arvio 2,3 t. Kiven liikuttelu vaatisi varsin tuhdin joukon ihmisiä ja vipuvarsia, mutta kiven suunnan kääntely onnistuisi puolenkymmen ihmisenkin vipuvoimin.
Kiven koordinaatit Galileo-satelliittipaikannuksen avulla katsottuna ovat 69,8432 N ja 26,9500 E.
Kärjen suunta näyttäisi olevan välillä 25 – 30 astetta, kun pohjoissuunta (360) on kulmamittojen pääte- ja alkukohtana siis ympyrän kehän kulmamittoina lausuttuna. Näin ollen kiven kärki osoittaa liki pohjoiseen.
Lokakuun 29. päivänä klo 13:10 Aurinko paistoi liki lounaan suunnalta ja kuva on otettu kiven kärjen puolelta
Koska liki lounaan suunta näkyy kuvassa varsin selkeästi, ovat satelliittipaikannuksen kärjen suunnan asteet tarkemmin katsottuna pohjois-koillisen lukemissa eli siis 25 – 30 astetta. Auringon nousu keskiyön pohjoisen Ailigas-tähdeksi täytyy tarkistaa tulevan toukokuun puolivälin paikkeilla, jotta kiven mahdollinen käyttö yöttömän yön alun rekisteröintiin varmistuu.
Noin 80 askeleen päässä alempana rinnettä oikeanpuoleisen lammen suuntaan on toinen pöytäkivi, sekin teräväkulmaisen viisikulmion muotoinen. Sen päällä on kaksi kiveä, jotka lienee aseteltu sinne. Tuo pöytäkivi on aika tarkalleen samalla linjalla kuin tuo viisikulmio ja Ailigas ovat eli liki pohjois-etelälinjalla. Tämän alemman kiven koordinaatit ovat 69,8438 N ja 26,9510 E.
Kiven terävin kärki osoittaa liki pohjoiseen eli kohden Härkävaaraa eli kärki on suunnassa 355 – 360 astetta.
Kiven mitat kärjestä vastapäivään katsottuina ovat suurin piirtein 210 cm, 110 cm, 160 cm, 160 cm ja 160 cm sekä korkeus 30 – 40 cm välillä vaihdellen maaston myötä.Jo näillä tiedoin näitä kiviä voidaan käyttää pohjoiseteläsuunnan ”kompasseina”. Toisaalta jos otetaan mukaan myös Ailigastunturi ja Aurinko, voidaan erityisesti tuota ylempänä olevaa viisikulmiokiveä käyttää kalenterin ja kellon tapaisena ”esineenä” erityisesti kesällä yöttömän yön aikaan. Sillä voidaan määrittää niin yöttömän yön alku kuin loppukin ja keskikesän aika, jolloin keskiyön Aurinko on korkeimmillaan Ailikkaan yllä. Jos kiveä halutaan käyttää tarkemmin kellona, on tarpeen huomioida, että yöttömän yön eli toukokuun puolivälin ja heinäkuun loppupuolen aikana Auringon valo ei katoa horisontin taakse kuin alku- ja loppuosiltaan. Auringon näennäinen kulku piirtää yöttömän yön taivaalle vinossa olevaa ympyrää, jonka horisonttia lähin kohta on suurin piirtein Ailikkaan päällä pohjoisessa ja korkein kohta vastapäätä etelässä. Tämän ympyrän jakaminen jo muutamaan osaan tekee järjestelmästä kellon.
Nykyihminen voi jakaa tuon ympyrän vaikkapa 24 osaan (360/24 = 15 astetta/h), jolloin kello näyttää ajan tunnin tarkkuudella. Kiven eteläisen osan lähelle voi pystyttää seipään ja pitkähköä narua käyttäen seiväs keskipisteenä voidaan hahmotella ympyrä. Tähän kehään voidaan laittaa vaikka nuo 24 kiveä, jolloin suoraan Auringosta voi katsoa ajan kohtuullisesti tunnin tarkkuudella.
Tätä ”kellokalenteria” voidaan käyttää myös kaamoksen alkamiseen ja päättymiseenkin, koska kaamoksen alkaessa, ei Aurinko enää valaise Ailigastunturin lakeakaan ja päättymisen ilmaisee auringonvalon alkaminen valaista Ailigastunturin lakea ja siitä eteenpäin myös rinteitä. Toukokuun puolivälin maissa Aurinko on sitten ”kivunnut” Alikkaan ylle ja yötön yö alkaa.
Toisaalta koska nämä kivet on varmastikin löydetty ja ehkä tuunattukin vuosisatoja ellei
-tuhansia sitten kalenteri-kellotoimintaan, on sen ympäristö samalla voinut olla pitkään myös Aurinkojumalan palvontapaikka. Onhan noiden kivien lähettyviltä löydettävissä paikkoja, joissa on ollut kota tai useampikin. Lisäksi nuo kaksi lampea, jotka ovat toisiinsa pienen puron kautta yhteyksissä ovat antaneet siellä asustaville mahdollisuuden myös kalastamiseen ja linnustamiseen, eikä peurojen metsästyskään ole ollut mahdotonta. Luonnon mukaisissa oloissa eläville on perin mahdollista, että Auringon palvonta yhtenä jumalana mahdollisten muiden jumalien ohessa on siis vallan otaksuttavaa.
Tämän nykyisen löydöksen on tehnyt allekirjoittanut lauantaina 19.10.2024 Nammajärvien BigBangissa käynnin paluumatkalla. Tämän löydöksen suhteen voidaan käynnistää tarkempia tutkimuksia hyödyntäen arkeologian ja arkeoastronomian asiantuntijoita.
Utsjoella 28.10.2024 Juhani Harjunharja
https://www.ursa.fi/tahtipaivat2023 <<
Utsjoen Lumossa tapahtui
Arktinen Aikavaellus 